torstai 4. toukokuuta 2017

Jos minä vaikenen ( runoja)

olisiko hiljaisuus ystävä vai vihollinen
entä sateen jälkeinen tuoksu
joka nurmikolla hetken viivähtää
onko se minun ajatusteni lähde

Jos minä vaikenen
jääkö sanojen merkitys eloon
tummuvaan iltaan hellimään nukkuvaa

jääkö kukaan kaipaamaan pilkkuja
sanojen vääriä muotoja

Jos minä vaikenen
ovat muurini kasvaneet umpeen
maasta taivaaseen
loputtomille uomille poluiksi
joissa vilisevät unohdetut kirjaimet

....................................................

kivetyksellä aamu leikki varjoilla
askeleen jäljessä tulen minä
lapsista pienin

----------------------------------------

Jos minä vaikenen
ole sinä minun ääneni
kerro kaikille iloni
elämäni matka

Jos minä vaikenen
kerro että kaipasin
joka päivä

kuihdun kilpaa auringon kanssa
mataliin multiin

siellä minä aina soitan huiluani
melodioista syvintä




Runoja EH

4 kommenttia:

  1. Kukaan ei todellakaan kaipaa pilkkuja eikä sanojen vääriä muotoja. Mutta runojen kirjoittajaa kaipaisin, jos hän vaikenisi. En tiedä, kuka hän on, mutta toivon hänen jatkavan kirjoittamista, että sanat saisivat leveämmän polun ja voisin löytää ne helpommin, kuin loputtomien muurien takaa.
    Kerro kirjoittajalle, että häntä kaivataan, jos hän hiljenee...
    Ethän se ole sinä, ethän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kirjoittaja mihinkään katoa, mutta nuo sanat ovat välillä niin kummallisia :)Kiitos UUna.

      Poista
  2. Onko nämä runot sinun runokirjasta? Hienoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät ole. Nämä jotka täällä ovat tulevat samana hetkenä kijoitettua kun ne tulee mieleeni :)

      Poista

Kiitän kommenteistanne, välillä unohdan erikseen sen sanoa.
Lukeminen, matkailua äärettömyyteen.